Matkakirjat ja matkakertomukset kuuluvat kirjallisuuden vanhimpiin ja vetovoimaisimpiin lajityyppeihin. Ne voivat sekä herättää matkakuumeen kokonaan uusiin kohteisiin että syventää jo suunnitellun reissun odotusta tavoilla, joihin pelkkä matkaopas ei pysty.
Hyvä matkakirja ei ole pelkkä kohde-esittely. Se on tarina ihmisestä vieraassa ympäristössä – kulttuuritörmäyksistä, sattumanvaraisista kohtaamisista ja siitä, miten matka muuttaa sekä matkustajaa että hänen käsitystään maailmasta. Juuri tämä tekee matkakirjallisuudesta niin koukuttavaa luettavaa myös kotisohvalla.
Mitä matkakirjallisuus oikeastaan on?
Matkakirjallisuus kattaa laajan kirjon eri muotoja. Perinteinen matkakertomus seuraa kirjoittajan omaa matkaa kronologisesti tai temaattisesti. Matkaesseet taas pohtivat syvällisemmin jotakin kohdemaata, kulttuuria tai ilmiötä matkakokemuksen kautta. Mukaan mahtuu myös kirjeitä, päiväkirjoja ja reportaaseja.
Suomessa on vahva oma matkakirjallisuuden perinne. Kirjailijat kuten Pentti Saarikoski, Matti Mäkelä ja Tove Jansson ovat kaikki kirjoittaneet matkakokemuksistaan tavalla, joka menee ohi tavanomaisen turistikuvauksen. Matkakirjallisuus on aina myös oman aikansa ja kulttuurinsa kuva.
Erilaiset matkakirjatyypit lukijan tarpeen mukaan
Seikkailukertomukset vievät lukijan ääriolosuhteisiin – napa-alueille, vuorille tai syrjäisiin viidakkoihin. Tällaisia teoksia ovat esimerkiksi Jon Krakauerin klassikot tai suomalaisen Mikael Agricolan hengen mukaiset karut retkeily- ja selviytymiskertomukset. Adrenaliini syntyy sivuilta.
Kulttuurimatkakirjat keskittyvät kohdemaan ihmisiin, historiaan ja tapoihin. Tällainen kirja voi kertoa kuukausien elämisestä pienessä italialaisessa kylässä tai vuoden mittaisesta kiertomatkasta Etelä-Amerikan halki. Ne sopivat erinomaisesti ennen matkaa luettaviksi – tai jos matka jää vain haaveksi.
Kaupunkimatkakirjat pureutuvat yhteen paikkaan tarkasti. Pariisista, Tokiosta tai Istanbulista on kirjoitettu niin paljon, että näihin kaupunkeihin voi tutustua pelkästään kirjallisuuden kautta. Tämä on lajityyppi, joka sopii myös kaupunkiloman suunnitteluun käytännöllisesti.
Kotimainen matkakirjallisuus ansaitsee oman mainintansa. Suomi on pieni maa, mutta sen maisemista, saaristosta ja Lapista on kirjoitettu teoksia, jotka avaavat tutun ympäristön aivan uudella tavalla. Kirjallinen kotimaanmatka on myös ekologinen vaihtoehto.
Yleinen väärinkäsitys: matkakirja on sama kuin matkaopas
Moni sekoittaa matkakirjallisuuden ja matkaoppaan toisiinsa – ne ovat kuitenkin täysin eri asioita. Matkaopas kertoo, mitä tehdä, missä syödä ja mitä nähdä. Se on hakuteos. Matkakirja sen sijaan on kertomus, jolla on alku, keskikohta ja loppu – se ei anna käytännöllisiä ohjeita, vaan kokemuksia, tunteita ja näkökulmia.
Tyypillinen virhe on ostaa matkakirja odottaen siitä käytännöllistä apua lomalle. Kun odotukset ovat oikeat, matkakirjallisuus palkitsee moninkertaisesti: se antaa kohteelle syvyyttä, jota ei löydä Tripadvisorista eikä matkaoppaasta.
Matkakirjan valintavinkit
Hyvä lähtökohta on miettiä, haluaako innoitusta uuteen kohteeseen vai lisäsyvyyttä jo suunnitellulle matkalle. Ensimmäisessä tapauksessa kannattaa selata laajemmin eri maanosien kertomuksia; jälkimmäisessä etsiä nimenomaan kohdemaahan tai kaupunkiin sidottuja teoksia.
Käytännön vinkkejä valintaan:
Lue ensin muutama sivu – kirjoittajan ääni ja tyyli ovat tärkeämpiä kuin kohde yksin. Jotkut matkakirjailijat, kuten Bruce Chatwin tai Ryszard Kapuściński, ovat niin taidokkaita kirjoittajia, että heidän teoksensa toimivat täysin irrallaan kohteesta.
Huomioi julkaisuvuosi. Vuosikymmenten takaiset matkakertomukset voivat olla kirjallisesti erinomaisia, mutta kohde on saattanut muuttua tunnistamattomaksi. Tämä voi olla myös rikkaus – historiallinen matkakirja kertoo siitä, millainen jokin paikka oli ennen.
Harkitse myös äänikirjaformaattia pitkille automatkoille tai junamatkoille. Äänikirjojen ja painettujen kirjojen välillä on eroja, jotka kannattaa ottaa huomioon – matkakirjallisuuden kohdalla ääneen luettu kertomus voi tuoda lisäulottuvuuden, kun kuuntelet sitä matkalla.
Mistä löytää hyviä matkakirjoja?
Kirjakaupoista löytyy yleensä erillinen matkakirjallisuuden osasto, jossa teokset on järjestetty maantieteellisesti tai lajityypin mukaan. Henkilökunnan suositukset ovat usein luotettavin tapa löytää piiloon jääneitä helmiä – varsinkin pienemmissä kirjakaupoissa asiakaspalvelu on yksilöllisempää.
Kannattaa myös katsoa antikvariaateista, sillä matkakirjallisuuden klassikot löytyvät sieltä yleensä edullisesti. Kapuścińskin, Chatwinin tai Paul Theroux’n vanhemmat teokset ovat juuri niitä kirjoja, joita antikvariaateista kannattaa etsiä. Uutuuden ei aina tarvitse olla edellytys hyvälle lukukokemukselle.
UKK – usein kysytyt kysymykset matkakirjallisuudesta
Mikä on paras matkakirja aloittelijalle?
Matkakirjallisuuteen on helppo tarttua aloittamalla tutusta kohteesta tai lajityypistä, joka kiinnostaa muutenkin. Jos pitää seikkailuista, Krakauerin ”Vuoden huipulle” on klassinen valinta. Eurooppa-teemoista kiinnostuneelle Bill Brysonia luetaan laajasti. Suomalaisille lukijoille kotimainen matkakirjallisuus voi olla luontevin aloituspaikka.
Sopiiko matkakirja luettavaksi myös silloin, kun ei ole reissuja suunnitteilla?
Ehdottomasti. Suuri osa matkakirjallisuuden lukijoista ei ole suunnittelemassa matkaa kohteeseen lainkaan – he lukevat kirjoja saadakseen kokemuksia ja näkökulmia muihin kulttuureihin ilman fyysistä matkustamista. Lajityyppi sopii erittäin hyvin myös talvi-iltapäivien lukuhetkiin.
Miten matkakirjallisuus eroaa seikkailuromaanista?
Matkakertomus perustuu todellisiin tapahtumiin ja kirjoittajan omiin kokemuksiin – se on tietokirjallisuuden ja kaunokirjallisuuden välimaastossa. Seikkailuromaani on puolestaan fiktiota, vaikka se sijoittuisi tiettyyn maantieteelliseen paikkaan. Rajat voivat hämärtyä, ja moni matkakirjailija käyttää vahvaa kerronnallista otetta, mutta taustalla on aina tosi tarina.
Matkakirja kaikille – ei vain niille jotka matkustavat
Matkakirjallisuuden voima on siinä, ettei se vaadi lentolippua tai passia. Se avaa ikkunan toisenlaiseen elämään, kulttuuriin tai maisemaan silloin kun se itse kuhunkin sopii – sohvalla, junassa tai kesämökin terassilla. Hyvä matkakirja jättää jäljen: se muuttaa tapaa katsoa sekä vieraita paikkoja että tuttua ympäristöä. Ja parhaimmillaan se saa pakkaamaan laukun.
