Ensipainoksen metsästäjä ja pokkarin ostaja ratkaisevat saman kysymyksen eri tavalla – kumpi kirjan painos ja kansi kannattaa valita, kun hyllyyn haluaa sekä lukukelpoisen että arvokkaan teoksen. Vastaus riippuu siitä, ostetaanko kirja luettavaksi, kerättäväksi vai lahjaksi, ja nämä kolme tarvetta johtavat usein täysin eri hyllyyn.
Miksi painoksella on väliä
Kirjan painos kertoo, monesko erä teosta on painettu ja usein myös sen, onko tekstiin tehty muutoksia. Ensipainos (1. painos) on aina se, joka ilmestyy kirjan julkaisupäivänä – loput ovat myöhempiä painoksia, jotka voivat erota kansikuvaltaan, kansiliepeen tekstiltä tai jopa sisällöltä, jos kirjailija on tehnyt korjauksia.
Suomalaisessa kirja-alassa ensipainoksen koko vaihtelee tyypillisesti 1 500–5 000 kappaleen välillä uutuusromaanissa, kun taas Sinuhe egyptiläisen kaltaisilla klassikoilla ensipainoksia on painettu kymmeniä. Mitä pienempi ensipainos ja mitä suurempi kysyntä myöhemmin, sitä todennäköisemmin siitä tulee keräilykohde. Tämä pätee erityisesti silloin, kun kirjailija voittaa myöhemmin esimerkiksi Finlandia-palkinnon – ensipainoksen hinta antikvariaatissa voi tällöin nousta moninkertaiseksi verrattuna kirjakaupan alkuperäiseen 25–35 euron hintaan.
Ensipainos vai myöhempi painos – milloin erolla on merkitystä
Lukijalle, joka haluaa vain nauttia tarinasta, painoksella ei ole juuri väliä. Teksti on samaa kolmannessa tai kymmenennessä painoksessa, ellei kyseessä ole erikseen mainittu ”korjattu laitos” tai ”uudistettu painos”. Esimerkiksi tietokirjoissa, kuten historiateoksissa tai oppikirjoissa, myöhemmät painokset voivat sisältää päivitettyä tietoa – silloin uudempi painos on käytännössä parempi valinta.
Keräilijälle tilanne on toinen. Ensipainos kovakantisena, alkuperäisessä suojapaperissa ja ilman korjausleimoja on aina arvokkain versio. Käytettyjen kirjojen markkinoilla hyväkuntoinen ensipainos suojapaperilla voi maksaa 3–10 kertaa enemmän kuin sama teos myöhempänä painoksena ilman suojapaperia. Käytettyjen kirjojen ostajan kannattaa aina tarkistaa painostiedot kirjan tekijänoikeussivulta – siinä lukee tavallisesti ”1. painos” tai pelkkä vuosiluku ilman painosmerkintää, mikä sekin on tulkittava tapauskohtaisesti.
Kovakantinen, pokkari vai molemmat
Formaatin valinta on käytännössä kolmiodraama hinnan, kestävyyden ja arvon välillä.
Kovakantinen maksaa uutuutena tyypillisesti 28–42 euroa, kestää vuosikymmeniä hyllyssä ja säilyttää arvonsa paremmin. Se on luonnollinen valinta lahjaksi ja teoksille, joita aikoo lukea uudelleen tai säilyttää.
Pokkari ilmestyy yleensä 8–18 kuukautta kovakantisen jälkeen ja maksaa 12–18 euroa. Se on käytännöllinen matkalukemiseksi tai kun kirjaa ei aio säilyttää loputtomiin – liimasidonta kestää huonommin kuin kovakantisen lankasidonta, ja sivut alkavat usein irtoilla 15–20 lukukerran jälkeen.
Moni tekee virheen ostamalla pokkarin sarjan ensimmäisestä osasta ja kovakantisen jatko-osista, koska pokkariversiota ei enää löydy kirjakaupasta – lopputulos on sekava hylly, jossa formaatit vaihtelevat osasta toiseen. Jos sarjaa aikoo koota yhtenäisenä kokonaisuutena, kannattaa päättää formaatti heti ensimmäisen osan kohdalla ja pitäytyä siinä, vaikka se tarkoittaisi tilaamista tai antikvariaatista etsimistä.
Yleisimmät virheet kannen ja painoksen valinnassa
Kolme virhettä toistuu erityisen usein kirjan ostajilla:
1. Painostiedon tarkistamatta jättäminen. Verkkokaupasta ostettaessa kuvassa saattaa näkyä ensipainoksen kansi, vaikka varastossa oleva kappale on myöhempi painos eri kannella. Tämä korostuu etenkin klassikoiden kohdalla, joista kustantaja on julkaissut useita kansiuudistuksia.
2. Suojapaperin heittäminen pois. Moni poistaa kovakantisen kirjan suojapaperin ”siistiyden vuoksi”, mutta juuri suojapaperi on se osa, joka eniten vaikuttaa keräilyarvoon. Ilman sitä ensipainoksenkin arvo voi pudota puoleen.
3. Kunnon yliarviointi itse. ”Hyväkuntoinen” tarkoittaa antikvariaattikaupassa eri asiaa kuin arkikielessä – pieni taittuma selässä tai haalistunut kansi pudottaa luokituksen erinomaisesta hyväksyttävään. Kun ostaa tai myy käytettyä kirjaa, kannattaa verrata kuntoa antikvariaattien käyttämiin vakiintuneisiin kuntoluokkiin (esimerkiksi erinomainen, hyvä, tyydyttävä, huono) sen sijaan että luottaa omaan silmämääräiseen arvioon.
Yleinen väärinkäsitys: vanha tarkoittaa arvokasta
Moni olettaa, että mitä vanhempi kirja, sitä arvokkaampi se on. Tämä ei pidä paikkaansa. 1970–1980-luvuilla painettuja kirjoja on usein liikkeellä valtavia määriä, koska painosmäärät olivat suuria ja kirjat ovat säilyneet hyvin – tarjonta ylittää kysynnän, jolloin hinta pysyy matalana, usein 2–5 eurossa antikvariaatissa. Arvo syntyy harvinaisuudesta ja kysynnästä yhdessä, ei iästä yksinään. Ensipainos tuoreesta esikoisromaanista, josta painettiin vain 1 200 kappaletta ja kirjailija myöhemmin menestyi, voi olla arvokkaampi kuin satavuotias yleisteos, jota painettiin kymmeniätuhansia kappaleita.
UKK
Miten tunnistan kirjan ensipainoksen?
Tarkista kirjan tekijänoikeussivulta (yleensä nimiösivun kääntöpuolelta) painosmerkintä. Ensipainoksessa lukee usein pelkkä ”1. painos” tai painosnumerosarja, josta pienin numero on jäljellä (esimerkiksi ”1 2 3 4 5”). Jos merkintää ei ole lainkaan ja kirjassa on vain julkaisuvuosi, kyseessä on tavallisesti ensipainos, mutta tämä kannattaa varmistaa kustantajan tai antikvariaatin kanssa epäselvissä tapauksissa.
Kannattaako pokkari vaihtaa kovakantiseen jälkikäteen?
Vain jos teos on sellainen, johon palaa toistuvasti tai jonka haluaa säilyttää sukupolvelta toiselle. Kertalukemiseen tai dekkarisarjaan, jota ei aio säilyttää, pokkari riittää mainiosti eikä vaihtamisesta ole hyötyä.
Vaikuttaako painos kirjan sisältöön?
Kaunokirjallisuudessa harvoin, tietokirjallisuudessa ja oppikirjoissa useammin. Jos kirjasta on julkaistu ”tarkistettu” tai ”päivitetty” painos, sisältö on todennäköisesti muuttunut – tällöin uusin painos on lukemisen kannalta suositeltavin valinta.
Yhteenveto
Ensipainos ja kovakantinen kansi palvelevat keräilyä ja säilyttämistä, pokkari ja myöhemmät painokset palvelevat arkilukemista ja kukkaroa. Kokenut kirjan ostaja katsoo ensin, mihin tarkoitukseen kirja hankitaan, ja vasta sen jälkeen painostietoja ja kannen kuntoa. Kun kirjahylly alkaa kasvaa, kannattaa myös miettiä, miten arvokkaimmat painokset säilytetään kotona oikein – suora auringonvalo ja kosteusvaihtelut tekevät saman vahingon niin ensipainokselle kuin pokkarille, mutta ensipainoksen kohdalla menetys on taloudellisesti suurempi.