Isovanhempien sukuraamattu, jonka selkä roikkuu enää muutaman langan varassa, tai lapsuuden satukirja, jonka sivut irtoavat nipuittain, on monessa kodissa tuttu näky. Tässä artikkelissa käydään läpi, milloin vanhan kirjan sidonnan korjaus kannattaa, mitä kirjansitojan palvelut maksavat ja miten työ etenee. Lisäksi kerrotaan, mitä kotona kannattaa tehdä ja mitä ei, jotta korjattavaa ei tulisi lisää.
Hyöty on konkreettinen. Oikein korjattu kirja kestää taas käyttöä 50-100 vuotta. Väärin teipattu kirja voi menettää sekä kunnon että arvonsa muutamassa vuodessa.
Milloin vanhan kirjan sidonnan korjaus on järkevää
Kaikkea ei kannata korjata, eikä kaikkea kannata jättää korjaamatta. Kokenut kirjansitoja katsoo ensin kolmea asiaa: kirjan tunnearvoa, sen mahdollista keräilyarvoa ja vaurion laatua.
Tunnearvoltaan tärkeät kirjat ovat yleisin syy asioida sitomossa. Sukuraamatut, vanhat virsikirjat, Kalevalan juhlapainokset ja perheen keittokirjat, joiden marginaaleihin on kirjoitettu reseptimuutoksia kolmen sukupolven ajan. Näiden markkina-arvo voi olla 5 €, mutta omistajalle ne ovat korvaamattomia.
Keräilyarvoisissa kirjoissa tilanne on toinen. Jos kyse on esimerkiksi Waltarin tai Sillanpään ensipainoksesta, ennen korjausta kannattaa kysyä arvio antikvariaatista. Lisää keräilyarvon tunnistamisesta löytyy artikkelista antikvariaatin aarteet ja harvinaiset kirjat.
Yleisimmät vauriot ja miten kirjansitoja ne korjaa
Vanhan kovakantisen kirjan heikoin kohta on lähes aina sauma, eli kohta, jossa kansi kiinnittyy kirjan sisäosaan. Kun kantta avataan tuhansia kertoja, sauman kangas tai paperi repeää. Kansi alkaa heilua ja lopulta irtoaa kokonaan.
Toinen tavallinen vaurio on katkennut selkä. Selkämykseen tulee halkeama, ja nidekokonaisuus jakautuu kahtia. Kolmas on irtoavat sivut, mikä on erityisen yleistä 1960-1980-lukujen liimasidotuissa kirjoissa, joissa kuivunut kuumaliima on menettänyt otteensa.
Kirjansitojan keinot riippuvat vauriosta:
Sauman korjaus tehdään usein japaninpaperilla tai pellavakankaalla, joka liimataan alkuperäisen materiaalin alle. Alkuperäinen selkä nostetaan irti ja palautetaan paikalleen, jolloin kirja näyttää ulkoa lähes koskemattomalta.
Uudelleensidonta tarkoittaa, että kirja puretaan arkeiksi, vaurioituneet taitteet vahvistetaan ja kirja ommellaan uudelleen. Työ on hidasta mutta kestävää.
Uusi kansi on vaihtoehto, kun alkuperäinen on liian huonossa kunnossa. Materiaaliksi valitaan kangas, nahka tai puolinahka, jossa selkä ja kulmat ovat nahkaa ja kansipinnat kangasta tai paperia.
Ammattilainen käyttää palautettavia materiaaleja, kuten vehnätärkkelysliisteriä ja eläinliimaa. Niiden etu on, että seuraava korjaaja voi avata työn 50 vuoden päästä ilman, että kirja vahingoittuu.
Kirjansitojan palvelut ja hinnat
Hinnat vaihtelevat paljon tekijän, kirjan koon ja vaurion mukaan, joten alla olevat summat ovat suuntaa-antavia. Pienen sauman tai kulman korjaus maksaa tyypillisesti 40-90 €. Selän korjaus alkuperäistä selkämystä säilyttäen on usein 80-180 €.
Kokonainen uudelleensidonta uudella kangaskannella liikkuu yleensä 120-250 € välillä. Nahkasidonta, jossa on kultapainatus selkään, voi nousta 300-600 euroon tai yli. Isokokoiset sukuraamatut, joissa on paksut puukannet tai metalliset helat, ovat oma lukunsa, ja niistä pyydetään aina erillinen tarjous.
Toimitusaika on tavallisesti 3-8 viikkoa. Ennen joulua ja ylioppilasjuhlia jonot pitenevät, koska silloin moni haluaa korjata kirjan lahjaksi. Kirjansitojia toimii etenkin Helsingissä, Turussa ja Tampereella, mutta pienemmilläkin paikkakunnilla on usein käsityöläisiä, jotka ottavat töitä vastaan. Monet hoitavat työn myös postitse.
Näin asiointi kirjansitojan kanssa etenee
Ammattilainen aloittaa aina keskustelulla siitä, mitä kirjalta halutaan. Pitääkö sen näyttää alkuperäiseltä, vai saako se näyttää korjatulta mutta kestää kovaa käyttöä? Vastaus ohjaa koko työtä.
Kun lähestyt sitomoa, ota kirjasta kuvat kannesta, selästä ja vaurioituneista kohdista. Kerro kirjan ikä, jos se tiedetään, ja onko sivuilla merkintöjä, joita ei saa menettää. Sukuraamatuissa esimerkiksi syntymä- ja kuolinmerkinnät ovat usein sivuilla, jotka kiinnittyvät suoraan kanteen, eikä niitä saa vahingoittaa purkamisessa.
Hyvä kirjansitoja kertoo etukäteen, mitä työ maksaa ja mitkä riskit siihen liittyvät. Jos tekijä lupaa kaiken olevan täysin ennallaan ilman mitään varauksia, kannattaa kysyä lisää.
Yleisimmät virheet ennen kirjansitojalle viemistä
Suurin osa sitomoon tuoduista ongelmista ei johdu iästä, vaan kotikorjauksista.
Teippi. Tavallinen läpinäkyvä teippi kellastuu 5-10 vuodessa, liima imeytyy paperiin ja jättää ruskean jäljen, joka ei lähde. Teipin poistaminen on usein kalliimpaa kuin itse korjaus olisi ollut.
Pikaliima ja kuumaliima. Ne kovettuvat jäykiksi, ja kirja katkeaa uudestaan juuri liimakohdan vierestä. Ne eivät myöskään ole palautettavia.
Irtosivujen pitäminen väärin. Irronneet sivut kannattaa laittaa kirjan väliin oikeille paikoilleen, ei kuminauhan alle. Kuminauha painaa urat kanteen ja sulaa ajan myötä kiinni pintaan.
Kirjan selkä ei myöskään saa olla jatkuvasti auki kuvassa tai pöydällä selälleen. Vinkkejä oikeaan säilytykseen löytyy artikkelista kirjojen säilytys ja hoito kotona.
Myytti: uusi sidonta nostaa aina kirjan arvoa
Usein ajatellaan, että kauniisti nahkaan sidottu kirja on automaattisesti arvokkaampi kuin kulunut alkuperäinen. Keräilykirjoissa asia on usein päinvastoin. Ensipainoksen alkuperäinen kustantajan sidos ja kansipaperi muodostavat suuren osan arvosta, ja uudelleensidonta voi pudottaa hinnan jopa puoleen.
Poikkeuksiakin on. 1700- ja 1800-luvun kirjoja myytiin usein nidottuina, ja ostaja sidotti ne itse. Tällöin myöhempi laadukas sidonta ei ole vika. Lisäksi tavallinen lukukappale, jolla ei ole keräilyarvoa, hyötyy korjauksesta aina, koska sitä voi taas lukea.
Nyrkkisääntö: mitä harvinaisempi kirja, sitä kevyempi korjaus. Konservoiva korjaus säilyttää alkuperäistä materiaalia mahdollisimman paljon.
Voiko sidonnan korjata itse?
Kevyitä korjauksia voi opetella. Monet kansalaisopistot Helsingistä Ouluun järjestävät kirjansidontakursseja, joilla harjoitellaan ompelemista, kansien tekoa ja yksinkertaisia saumakorjauksia. Kurssilla opittu taito riittää hyvin pokkarin tai omien muistikirjojen kanssa.
Arvokkaat ja vanhat kirjat kannattaa kuitenkin jättää ammattilaiselle. Vanha paperi voi olla haurasta, ja yksi väärä veto purkamisessa repii sivun. Jos et ole varma kirjan arvosta, kysy ensin antikvariaatista. Siellä nähdään nopeasti, onko kirja keräilyarvoinen.
UKK
Paljonko vanhan kirjan sidonnan korjaus maksaa?
Pieni sauman tai kulman korjaus maksaa tyypillisesti 40-90 €, selän korjaus 80-180 € ja kokonainen uudelleensidonta kangaskansin 120-250 €. Nahkasidonnat ja suuret sukuraamatut hinnoitellaan erikseen.
Kauanko kirjansitojalla kestää korjata kirja?
Yleensä 3-8 viikkoa. Sesonkiaikoina, kuten ennen joulua, jonot ovat pidempiä, joten kirja kannattaa viedä korjattavaksi hyvissä ajoin.
Laskeeko korjaus kirjan arvoa?
Tavallisen lukukappaleen arvoon korjaus ei juuri vaikuta, ja käyttöarvo paranee. Harvinaisissa ensipainoksissa raskas uudelleensidonta voi laskea arvoa, joten niissä suositaan konservoivaa korjausta, jossa alkuperäinen sidos säilyy.
Ennen kuin viet kirjan sitomoon
Älä teippaa, älä liimaa äläkä purista kirjaa kuminauhalla. Kerää irronneet sivut talteen, ota valokuvat ja selvitä, onko kirjalla keräilyarvoa. Kerro sen jälkeen kirjansitojalle, käytetäänkö kirjaa jatkossa vai säilytetäänkö sitä hyllyssä muistona, koska vastaus vaikuttaa korjaustapaan. Huolella korjattu sukuraamattu tai satukirja kestää vielä seuraavankin sukupolven käytön.