Suomalaisissa kodeissa lojuu keskimäärin satoja lukemattomia kirjoja hyllyssä, ja kirjojen kierrätys ja lahjoitus on monelle se hetki, jolloin hyllytila vihdoin vapautuu järkevällä tavalla. Sen sijaan, että kirja päätyy sekajätteeseen tai pölyttymään kellariin, sille löytyy Suomesta useita reittejä uuteen elämään – antikvariaatista kirjastoon, hyväntekeväisyysjärjestöstä nettikirppikselle.
Miksi kirjaa ei kannata heittää roskiin
Kirja on paperijätettä vain viimeisenä vaihtoehtona. Kovakantinen romaani tai tietokirja kestää käyttöä vuosikymmeniä, ja yhden kirjan valmistus kuluttaa keskimäärin 2–3 kiloa puuta paperimassana – siksi kierto toiselle lukijalle on ympäristöteko, ei pelkkä tilanhallintakikka.
Moni myös yllättyy siitä, että kysyntää löytyy yllättävän erikoisillekin nimikkeille. 1980-luvun dekkaripokkarit, vanhat oppikirjat ja jopa keskeneräiset sarjakuvasarjat kiinnostavat keräilijöitä ja lukupiirejä, kunhan ne päätyvät oikeaan paikkaan.
Kirjojen kierrätys ja lahjoitus – mistä valita
Suomessa on käytännössä neljä pääreittiä eroon kirjoista: antikvariaatit, kirjastot, hyväntekeväisyysjärjestöt ja nettikirppikset. Kukin sopii erilaiseen kirjaan ja erilaiseen tavoitteeseen.
Antikvariaatit ostavat tai ottavat vaihtoon kunnossa olevia, myyntikelpoisia teoksia – erityisesti ensipainoksia, harvinaisuuksia ja klassikoita. Antikvariaatit Suomessa -oppaassa käydään läpi, millaista tarjontaa liikkeistä yleensä löytyy ja mitä niistä kannattaa etsiä ostajan näkökulmasta – sama logiikka pätee toisin päin, kun kirjaa ollaan myymässä.
Kirjastot ottavat joskus vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa, mutta harvemmin nykyään – suurin osa lahjoitetuista kirjoista päätyy kirjaston omaan myyntipöytään tai kierrätykseen. Kannattaa soittaa etukäteen, sillä moni kirjasto ottaa vastaan vain rajatun määrän kertalahjoituksena.
Hyväntekeväisyysjärjestöt kuten SPR:n Kontti-kierrätystavaratalot, UFF ja paikalliset seurakuntien kirpputorit ottavat kirjoja lahjoituksena ympäri Suomen. Tuotto menee suoraan järjestön toimintaan, ja tämä on nopein tapa luopua isosta kirjapinosta kerralla.
Nettikirppikset kuten Tori.fi tai Facebookin kirjaryhmät sopivat, kun haluaa itse päättää hinnan ja kohderyhmän. Tämä vaatii eniten vaivaa – kuvien ottamista, hinnoittelua ja postitusta – mutta tuottaa parhaiten, jos kirjakokoelmassa on arvokkaita nimikkeitä.
Näin lajittelet kirjat ennen lahjoitusta
Kokenut kirjakauppias katsoo ensin kunnon, sitten sisällön ajankohtaisuuden. Käytännössä lajittelu kannattaa tehdä kolmeen pinoon.
- Myyntikuntoiset teokset: ehjä selkä, ei alleviivauksia, kansi tallella – nämä antikvariaattiin tai nettiin.
- Käyttökelpoiset mutta arvottomat teokset: esimerkiksi 2000-luvun bestsellerit pokkarina – nämä hyväntekeväisyyteen.
- Vanhentuneet tai vaurioituneet teokset: esimerkiksi 1990-luvun matkaoppaat tai homeen haistavat kirjat – nämä paperinkeräykseen.
Oppikirjat ja tietokirjat vanhenevat sisällöltään nopeasti – kymmenen vuotta vanha lääketieteen tai tietotekniikan oppikirja ei enää kiinnosta juuri ketään, vaikka kunto olisi moitteeton. Kaunokirjallisuus sen sijaan säilyttää arvonsa huomattavasti pidempään, koska tarina ei vanhene samalla tavalla.
Mikä kirja kannattaa myydä, mikä lahjoittaa
Nyrkkisääntönä: jos kirjasta on realistista saada 5–15 euroa antikvariaatista tai nettikirpputorilta, kannattaa myydä. Jos arvo jää alle parin euron, lahjoittaminen on järkevämpää – ajankäyttö kuvaamiseen ja ilmoituksen tekoon syö nopeasti koko myyntivoiton.
Ensipainokset, signeeratut kappaleet ja loppuunmyydyt teokset ovat poikkeus – niistä kannattaa aina tarkistaa arvo ennen luopumista. Kirjan kannet ja painokset -artikkeli selittää, miten ensipainos tunnistetaan ja miksi se voi olla moninkertaisesti arvokkaampi kuin myöhempi painos samasta teoksesta.
Yleisimmät virheet kirjoista luopuessa
Kolme virhettä toistuu lähes joka kerta, kun kirjahyllyä käydään läpi.
Ensimmäinen on koko kokoelman vieminen kerralla samaan paikkaan tarkistamatta erikseen arvokkaita nimikkeitä – näin harvinainen ensipainos päätyy kirpputorin yhden euron laariin. Toinen on kunnon yliarviointi: home, revenneet sivut tai voimakas tupakan haju karkottavat ostajat ja myös monet hyväntekeväisyysjärjestöt kieltäytyvät ottamasta vaurioituneita kirjoja vastaan. Kolmas virhe on oletus, että kaikki kirjat kelpaavat kaikkialle – moni antikvariaatti ottaa vastaan vain tietyn aihepiirin teoksia, joten kannattaa aina kysyä etukäteen puhelimitse tai sähköpostilla.
Yleinen väärinkäsitys on myös se, että vanha kirja on automaattisesti arvokas. Suurin osa 1970–1990-lukujen kirjoista on painettu suurina painoksina eikä niillä ole juuri keräilyarvoa – ikä yksinään ei tee kirjasta harvinaisuutta, vaan harvinaisuus syntyy pienestä painosmäärästä, kysynnästä ja kunnosta yhdessä.
Kirjojen kunnossapito ennen luopumista
Jos kirjoja on tarkoitus säilyttää vielä hetki ennen kierrätystä tai myyntiä, kannattaa huolehtia oikeasta säilytyksestä, jotta arvo ei ehdi laskea. Kosteus ja suora auringonvalo ovat kirjan pahimmat viholliset – ne haalistavat kannen ja lisäävät homeriskiä muutamassa kuukaudessa. Kirjojen säilytys ja hoito kotona -oppaassa on käytännön vinkkejä siihen, miten kokoelma pysyy myyntikuntoisena siihen asti, kunnes se lähtee uudelle omistajalle.
UKK
Voiko kirjaston lahjoittaa vanhoja kirjojaan?
Osa kirjastoista ottaa vastaan pieniä lahjoituseriä, mutta käytäntö vaihtelee kunnittain. Kannattaa aina kysyä etukäteen paikallisesta kirjastosta, otetaanko lahjoituksia vastaan ja onko niille rajoituksia esimerkiksi määrän tai kunnon suhteen.
Kannattaako oppikirjat lahjoittaa vai kierrättää paperinkeräykseen?
Jos oppikirja on alle 3–5 vuotta vanha ja vastaa nykyistä opetussuunnitelmaa, sen voi lahjoittaa esimerkiksi koululle, kirpputorille tai opiskelijajärjestölle. Sitä vanhemmat, vanhentuneen tiedon sisältävät oppikirjat kannattaa viedä suoraan paperinkeräykseen.
Miten tiedän, onko kirjani arvokas ennen kuin lahjoitan sen pois?
Nopein tapa on tarkistaa saman painoksen myyntihinnat käytettyjen kirjojen verkkokaupoista tai kysyä suoraan antikvariaatista. Ensipainokset, pienet erikoispainokset ja signeeratut kappaleet ovat yleisimmät arvokkaiksi osoittautuvat tapaukset.
Yhteenveto
Kirjojen kierrätys ja lahjoitus on parhaimmillaan silloin, kun kirja lajitellaan ensin kunnon ja arvon mukaan – arvokkaimmat nimikkeet antikvariaattiin tai nettikirpputorille, tavalliset lukukelpoiset kirjat hyväntekeväisyyteen ja vain todella vaurioituneet suoraan paperinkeräykseen. Kun kirjahyllyä käy läpi kerran vuodessa eikä vasta silloin, kun tila loppuu kokonaan, sekä lajittelu että arvonmääritys sujuvat huomattavasti kevyemmin – ja jokainen kirja päätyy sinne, missä sitä oikeasti luetaan.