Kirjan hankkiminen tuo aina saman kysymyksen eteen: kannattaako mennä kirjastoon vai kirjakauppaan – lainata vai ostaa. Molemmilla on paikkansa, mutta valinta riippuu siitä, minkälaisesta lukijasta on kyse ja mitä kirjalle haluaa tapahtuvan lukemisen jälkeen.
Moni suomalainen lukee vuodessa 10–20 kirjaa, ja jos jokainen niistä ostettaisiin uutena kovakantisena, kertyisi kuluja helposti 200–400 euroa vuodessa. Kirjasto poistaa tämän kustannuksen kokonaan, mutta ostaminen tuo mukanaan jotain, mitä laina ei koskaan tarjoa: kirjan, joka jää hyllyyn ja johon voi palata vuosien päästä.
Milloin kirjaston laina on parempi valinta
Kirjasto on ylivoimainen silloin, kun kirja luetaan kerran eikä sitä todennäköisesti avata uudestaan. Tämä koskee suurinta osaa dekkareista, monista uutuusromaaneista ja kausiluontoisista tietokirjoista, kuten ruokavaliotrendeihin tai matkakohteisiin liittyvistä oppaista.
Lainaaminen sopii myös silloin, kun haluaa kokeilla uutta kirjailijaa tai lajityyppiä ennen kuin sijoittaa rahaa. Fantasiakirjallisuuden aloittelija voi lainata Tolkienin tai Sandersonin ensimmäisen osan ja vasta myöhemmin päättää, ostaako koko sarjan hyllyynsä. Sama pätee tieteiskirjallisuuteen: moni löytää suosikkinsa vasta kokeiltuaan useampaa tekijää kirjaston kautta.
Kirjaston etu näkyy myös lasten kohdalla. Lapsi saattaa innostua yhdestä kuvakirjasta hetkeksi ja unohtaa sen kuukauden kuluttua – 15–25 euron hankinta jokaisesta ohimenevästä kiinnostuksesta ei ole järkevää. HelMet-kirjastot pääkaupunkiseudulla ja Vaski-kirjastot Turun alueella tarjoavat myös äänikirjoja ja e-kirjoja sovelluksen kautta, mikä tekee lainaamisesta yhtä helppoa kuin ostamisesta.
Milloin kirjan ostaminen kannattaa
Ostaminen on perusteltua, kun kirja on tarkoitus lukea useamman kerran tai kun siihen halutaan palata – tietokirjat, joita käytetään käsikirjoina, kuuluvat tähän ryhmään. Kokkikirja, jota selataan viikoittain, tai ammattikirjallisuus, johon merkitään muistiinpanoja, on omistettava.
Sama koskee kirjoja, joita halutaan lainata eteenpäin tai antaa lahjaksi. Kirjakauppa lahjapaikkana on toimiva ratkaisu juuri siksi, että lainakirjaa ei voi antaa kenellekään. Kotimaiset klassikot, kuten Kiven tai Waltarin teokset, ovat tyypillisiä esimerkkejä kirjoista, jotka moni haluaa omaan hyllyyn sukupolvelta toiselle siirrettäväksi.
Ostaminen on myös ainoa vaihtoehto silloin, kun etsitään harvinaista tai loppuunmyytyä painosta. Käytettyjen kirjojen markkina tarjoaa usein ainoan reitin käsiksi kirjaan, jota kirjasto ei enää hankki tai jonka varastokappaleet on poistettu kokoelmasta vuosia sitten.
Hintavertailu: mitä laina ja osto todella maksavat
Kirjaston käyttö on Suomessa ilmaista lukuun ottamatta myöhästymismaksuja, jotka useimmissa kirjastoissa liikkuvat 0,10–0,40 euron välillä päivää kohden. Uutuusromaani maksaa kaupassa tyypillisesti 25–35 euroa kovakantisena tai 15–20 euroa pokkarina, kun taas e-kirja voi olla 10–15 euroa.
Antikvariaatista löytyvä käytetty kappale saattaa maksaa 3–8 euroa, mikä lähentelee lainauksen kustannustehokkuutta erityisesti, jos kirja aiotaan pitää. Äänikirjapalvelujen kuukausimaksut, tyypillisesti 9,90–19,90 euroa kuussa, kannattavat vain, jos kuuntelee useamman kirjan kuukaudessa – muuten yksittäinen laina kirjastosta on halvempi.
Yleisimmät virheet lainaamisen ja ostamisen välillä
Kolme virhettä toistuu lukijoiden keskuudessa säännöllisesti:
Kaikkien kirjojen ostaminen uutena. Moni ostaa automaattisesti jokaisen kirjan täyshintaisena, vaikka puolet niistä luetaan vain kerran eikä koskaan avata uudelleen. Tämä on suurin yksittäinen syy siihen, että kirjahyllyt täyttyvät kirjoista, joita ei enää kaivata.
Kirjaston varausjonojen aliarviointi. Suosituimmilla uutuuksilla, kuten palkituilla dekkareilla tai mediahuomiota saaneilla tietokirjoilla, jono voi olla 3–6 kuukautta. Jos kirjan haluaa lukea heti sen ilmestyttyä, ostaminen on ainoa realistinen vaihtoehto.
Käytettyjen kirjojen kunnon tarkistamatta jättäminen. Antikvariaatista tai verkkokaupasta ostettaessa kannattaa aina tarkistaa, mainitseeko myyjä alleviivauksia, keltaantumista tai puuttuvia sivuja – muuten yllätys tulee vasta kotona.
Yleinen väärinkäsitys: kirjasto ja kirjakauppa eivät ole toistensa vastakohtia
Moni ajattelee, että kirjastonkäyttäjä ja kirjan ostaja ovat eri lukijatyyppejä. Todellisuudessa suurin osa aktiivilukijoista käyttää molempia rinnakkain: kirjasto uutuuksien ja kokeilujen kanavana, kirjakauppa niiden teosten hankintapaikkana, jotka osoittautuvat lukemisen arvoisiksi omistaa. Kirjastoista saa myös suositteluja ja pääsee mukaan lukupiireihin, jotka usein ohjaavat myöhempiin ostopäätöksiin.
Näin valitset oikean tavan kirja kerrallaan
Käytännön nyrkkisääntö toimii hyvin: jos et ole varma, luetko kirjan uudestaan, lainaa ensin. Kokenut kirjastonkäyttäjä pitää usein omaa ”ostolistaa” – kirjoja, jotka lainauksen jälkeen tuntuivat niin hyviltä, että ne haluaa omaan hyllyyn. Tämä tapa säästää rahaa ilman, että joutuu luopumaan kokoelman rakentamisesta.
Kun kirja päätetään ostaa, kannattaa miettiä myös, mistä. Oikean kirjakaupan valinta vaikuttaa sekä hintaan että siihen, löytyykö juuri haluttu painos tai formaatti. Verkkokaupan ja kivijalkamyymälän välillä on myös omat erot, joita kannattaa punnita ennen ostopäätöstä – aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa kirjojen ostamisesta netistä vai myymälästä.
UKK
Kannattaako e-kirja ostaa vai lainata kirjastosta?
Jos kirja luetaan todennäköisesti vain kerran, kirjaston e-kirjapalvelu on kustannustehokkaampi. Jos kyseessä on teos, johon halutaan palata tai jota käytetään hakuteoksena, ostaminen on järkevämpi valinta, koska monilla kirjastojen e-kirjapalveluilla on lainausaikaraja eikä tiedostoa voi säilyttää.
Voiko kirjaston kirjan ostaa itselleen, jos se miellyttää?
Kirjastosta lainattua kappaletta ei voi ostaa suoraan, mutta useimmat kirjastot poistavat vanhentuneita tai ylimääräisiä kappaleita myyntiin muutaman kerran vuodessa hyvin edulliseen hintaan. Muuten sama teos kannattaa hankkia kirjakaupasta tai antikvariaatista.
Onko käytetyn kirjan ostaminen aina halvempaa kuin uuden?
Yleensä kyllä, mutta ei aina – harvinaiset ensipainokset ja keräilyversiot voivat maksaa antikvariaatissa moninkertaisesti enemmän kuin sama teos uutena pokkarina. Kunto ja painoksen harvinaisuus ratkaisevat lopullisen hinnan.
Yhteenveto
Kirjaston ja kirjakaupan välillä ei tarvitse valita lopullisesti – molemmat palvelevat eri tarkoitusta lukijan elämässä. Lainaaminen sopii kokeiluihin, kertalukuun ja budjetin hallintaan, kun taas ostaminen on perusteltua kirjoille, joihin halutaan palata, joita lainataan eteenpäin tai jotka toimivat lahjana. Parhaiten toimiva tapa on käyttää kirjastoa suodattimena: sen kautta löytyvät ne teokset, jotka todella ansaitsevat paikan omassa kirjahyllyssä.