Lukutaidon kehittäminen aikuisena on tuttu tavoite jokaiselle, joka on huomannut, että kirja jää kesken jo kymmenennellä sivulla. Syy ei yleensä ole huono lukutaito. Pitkän tauon jälkeen keskittyminen, lukunopeus ja tekstin ymmärtäminen ovat vain päässeet ruostumaan. Tämä artikkeli on tarkoitettu aikuiselle, joka haluaa palata kirjojen pariin. Siinä kerrotaan, miten lukutottumus rakennetaan uudelleen muutamassa viikossa ja miksi alussa kannattaa valita helppoja kirjoja.
Miksi lukeminen tuntuu vaikealta pitkän tauon jälkeen
Syventävä lukeminen on taito, ja se heikkenee, jos sitä ei käytä. Jos päivän tekstit ovat viestejä, uutisotsikoita ja sähköposteja, aivot tottuvat silmäilemään ja hyppimään. Romaani vaatii pitkäjänteisempää tarkkaavaisuutta: kappale seuraa toista, ja tarinan henkilöt pitää muistaa sivulta 40 sivulle 180.
Kirjastojen ja kirjakauppojen henkilökunta kuulee usein saman lauseen: ”Luin nuorena paljon, mutta nyt en saa mitään luettua.” Lukeminen ei ole kadonnut mihinkään. Se tarvitsee vain harjoitusta, kuten juoksukunto kolmen vuoden sohvatauon jälkeen.
Myytti: aikuinen joko osaa lukea tai ei
Yleinen väärinkäsitys on, että lukutaito on valmis viimeistään peruskoulun jälkeen. Todellisuudessa kyse on monesta osataidosta. Sanavarasto, lukunopeus, päättelykyky ja keskittyminen kehittyvät tai heikkenevät koko elämän ajan. Eläkeikäinen voi olla parempi lukija kuin 25-vuotiaana, jos hän on lukenut säännöllisesti.
Toinen myytti on, että äänikirja ei ole ”oikeaa lukemista”. Tarinan ymmärtäminen, henkilöiden seuraaminen ja sanaston karttuminen toimivat myös kuunnellessa. Äänikirja on hyvä silta takaisin kirjojen pariin, vaikka tekstin näkeminen tukeekin oikeinkirjoitusta ja lauserakenteiden hahmottamista paremmin. Artikkelissa äänikirjat vai painetut kirjat vertaillaan formaattien eroja tarkemmin.
Lukutaidon kehittäminen aikuisena askel askeleelta
Hyödyt kannattaa tietää ennen ohjeita. Kun lukemista on jatkunut 6–8 viikkoa säännöllisesti, keskittyminen pitenee huomattavasti, lukunopeus kasvaa ja lukeminen alkaa tuntua palkitsevalta eikä velvollisuudelta. Moni huomaa samalla, että myös työssä pitkien raporttien lukeminen helpottuu.
Toimiva etenemisjärjestys näyttää tältä:
1. Aloita 10–15 minuutilla päivässä. Lyhyt ja säännöllinen lukuhetki toimii paremmin kuin kahden tunnin rykäisy sunnuntaina.
2. Valitse lyhyt kirja. Alle 250-sivuinen romaani tai novellikokoelma antaa nopean onnistumisen kokemuksen.
3. Sido lukeminen olemassa olevaan tapaan. Esimerkiksi aamukahvin, bussimatkan tai iltapalan jälkeen.
4. Pidä puhelin toisessa huoneessa. Jo pöydällä lepäävä puhelin katkaisee keskittymisen.
5. Pidennä lukuaikaa vasta, kun lukeminen sujuu. Tyypillisesti 3–4 viikon kohdalla 30 minuuttia tuntuu luontevalta.
Kokenut kirjakauppias suosittelee paluulukijalle usein ensin kotimaista, selkeäkielistä proosaa. Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi on noin 200 sivua ja etenee vauhdikkaasti. Tove Janssonin Kesäkirja koostuu lyhyistä luvuista, jotka toimivat melkein itsenäisinä kertomuksina. Jännitystä kaipaavalle sopii dekkari, koska juoni vetää eteenpäin silloinkin, kun motivaatio notkahtaa.
Oikea kirja ja formaatti
Formaatilla on väliä enemmän kuin moni arvaa. Pokkari maksaa 10–15 € ja kulkee laukussa, joten siihen tarttuu helposti. Uutuuden kovakantinen versio maksaa 30–40 €, ja siitä voi tulla painolasti: kallista kirjaa ei raaski jättää kesken, jolloin sitä ei myöskään avata.
E-kirja auttaa, jos pieni fontti rasittaa silmiä, sillä tekstin kokoa ja riviväliä voi säätää. Lukulaitteen sisäänrakennettu sanakirja madaltaa kynnystä tarttua vaativampaan tekstiin. Äänikirjapalvelujen kuukausimaksut ovat Suomessa tyypillisesti noin 20–30 €, joten ne kannattavat vasta, kun kuuntelua kertyy useita tunteja viikossa.
Poikkeus perussääntöön: jos lukemisessa on todettu lukivaikeus tai suomi ei ole äidinkieli, kannattaa katsoa selkokirjoja. Niitä löytyy kirjastoista ja osasta kirjakaupoista, ja mukana on myös klassikoiden selkomukautuksia. Selkokirja ei ole lastenkirja vaan aikuisille tehty teksti, jossa lauserakenteet on kevennetty.
Kiireiselle lukijalle lyhyt proosa on usein paras aloitus. Artikkelista novellikokoelmat kiireiseen arkeen löytyy vinkkejä kokoelmiin, joissa yksi tarina mahtuu yhteen iltaan.
Yleisimmät virheet paluulukijalla
Liian kunnianhimoinen aloitus. Moni tarttuu ensimmäisenä klassikkoon, jonka ”pitäisi” lukea, kuten Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiaan tai Tolstoin Sotaan ja rauhaan. Tuhatsivuinen järkäle pitkän tauon jälkeen on sama kuin maratonille lähteminen ilman harjoittelua. Kirja jää kesken, ja lukija päättelee, ettei lukeminen ole häntä varten.
Kirjan pakottaminen loppuun. Kokenut lukija jättää kirjan kesken ilman syyllisyyttä. Hyvä nyrkkisääntö on 50 sivua: jos tarina ei siihen mennessä kiinnosta yhtään, kannattaa vaihtaa kirjaa. Poikkeus ovat hitaasti käynnistyvät romaanit, joista kirjakauppias tai lukupiirin jäsen voi kertoa, että alku palkitsee kärsivällisyyden.
Lukeminen vain lomalla. Kaksi viikkoa mökillä ja kolme dekkaria on mukava kesäperinne, mutta taito ei kehity, jos seuraava kirja avataan vasta jouluna. Säännöllisyys ratkaisee enemmän kuin luettujen sivujen määrä.
Yhteisö tukee motivaatiota
Yksin lukiessa motivaatio notkahtaa helposti marraskuun pimeydessä. Lukupiiri antaa aikataulun ja syyn saada kirja luettua kuukauden loppuun mennessä. Keskustelu kehittää lisäksi tulkintataitoa, joka on lukutaidon vaativin osa. Toinen lukija voi huomata henkilöstä asian, jonka itse ohitti kokonaan.
Lukupiirejä toimii kirjastoissa, kansalaisopistoissa ja kirjakaupoissa eri puolilla Suomea Helsingistä Rovaniemelle. Artikkelissa kirjakerhot ja lukupiirit Suomessa kerrotaan, miten sopivan ryhmän löytää. Myös Helsingin kirjamessut lokakuun lopussa ja alueelliset kirjatapahtumat inspiroivat: kun kuulee kirjailijan puhuvan teoksestaan, kirja on helpompi avata.
UKK
Kuinka nopeasti lukutaito kehittyy aikuisena?
Säännöllisellä 15–30 minuutin päivittäisellä lukemisella keskittymisen ja lukunopeuden paraneminen huomataan tyypillisesti 4–8 viikossa. Sanavaraston ja tekstin tulkinnan kehittyminen on hitaampaa ja jatkuu vuosia.
Kannattaako aloittaa kaunokirjallisuudesta vai tietokirjoista?
Kannattaa aloittaa siitä, mikä kiinnostaa eniten. Kaunokirjallisuus harjoittaa pitkäjänteistä keskittymistä ja tulkintaa, tietokirjat asiatekstin ymmärtämistä. Lyhyissä luvuissa etenevä tietokirja voi olla paluulukijalle helpompi kuin romaani.
Lasketaanko äänikirjan kuuntelu lukemiseksi?
Tarinan ymmärtämisen ja sanaston kannalta kuuntelu tukee samoja taitoja kuin lukeminen. Oikeinkirjoitusta ja lukunopeutta se ei kehitä, joten paras tulos saadaan yhdistämällä molemmat formaatit.
Ensimmäinen kirja ratkaisee
Aikuisena lukutaitoa ei kehitetä tahdonvoimalla vaan hyvillä valinnoilla. Lyhyt kirja, kiinteä lukuhetki ja lupa jättää huono kirja kesken tuovat paremmat tulokset kuin tavoite lukea 50 kirjaa vuodessa. Kannattaa käydä lähimmässä kirjakaupassa tai kirjastossa ja pyytää yhtä vinkkiä: alle 250-sivuinen kirja, joka imaisee mukaansa. Ensimmäinen loppuun luettu kirja on tärkein askel.