Suomalaiset nykykirjailijat tuottavat tällä hetkellä poikkeuksellisen monipuolista kirjallisuutta – dekkareista yhteiskunnallisiin romaaneihin ja rohkeisiin esikoisteoksiin. Jos olet tottunut lukemaan lähinnä käännöskirjallisuutta, kotimaisen kirjallisuuden pariin siirtyminen voi tuntua yllättävän palkitsevalta: tarinat sijoittuvat tuttuihin maisemiin, ja kieli tavoittaa vivahteita, jotka käännöksessä helposti katoavat.
Tämä artikkeli käy läpi, mistä suomalaisen nykykirjallisuuden eri lajityypeistä kannattaa aloittaa, keitä kirjailijoita seurata ja mistä uusia teoksia ja tekijöitä löytää.
Miksi suomalaista nykykirjallisuutta kannattaa lukea juuri nyt
Suomalainen kirjallisuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kansainvälistynyt merkittävästi. Sofi Oksasen kaltaiset kirjailijat ovat avanneet ovia ulkomaisille kustantajille, ja perässä on tullut laaja joukko uusia ääniä.
Moni lukija olettaa, että kotimainen kirjallisuus tarkoittaa raskasta korpiromaania tai historiallista saagaa. Tämä on yksi yleisimmistä myyteistä: todellisuudessa nykykirjailijoiden kirjo ulottuu urbaaneista yhteiskuntaromaaneista tiukkatempoisiin dekkareihin ja terävään tietokirjallisuuteen. Lajityyppien kirjo on nykyään yhtä laaja kuin kansainvälisessä kirjallisuudessa yleensä.
Dekkarit ja jännityskirjallisuus – suomalaisen rikoskirjallisuuden nousu
Pohjoismainen dekkari tunnetaan maailmalla, ja suomalainen rikoskirjallisuus on ottanut siitä oman osansa. Antti Tuomainen yhdistää mustaa huumoria ja jännitystä tavalla, joka on löytänyt lukijoita myös ulkomailla. Max Seeck puolestaan kirjoittaa kansainvälisen tason trillereitä, joissa Helsinki toimii yhtä uskottavana tapahtumapaikkana kuin mikä tahansa suurkaupunki.
Leena Lehtolainen on pitkän linjan tekijä, jonka Maria Kallio -sarja on tehnyt suomalaisesta poliisiromaanista tunnetun genren myös nuoremmille lukijoille. Jos kaipaat lisää vinkkejä lajityypin sisällä, kannattaa tutustua tarkemmin dekkarin ja jännitysromaanin suosikkeihin.
Yleinen virhe on olettaa, että kaikki suomalaiset dekkarit ovat samasta muotista – synkkiä ja hitaita. Todellisuudessa lajityypin sisällä on runsaasti vaihtelua: on nopeatempoisia trillereitä, psykologisia jännäreitä ja jopa huumoripitoisia rikosromaaneja.
Kaunokirjallisuus ja yhteiskunnallinen romaani
Suomalaisen proosan ydin on edelleen yhteiskunnallisessa ja henkilökohtaisessa romaanissa. Kari Hotakainen on kirjoittanut suomalaisesta arjesta ja miehuudesta terävästi jo vuosikymmenten ajan. Rosa Liksom tunnetaan tiiviistä, murrepohjaisesta kielestään ja rohkeista aiheistaan.
Katja Kettu on yhdistänyt historiallisen kerronnan ja aistivoimaisen kielen tavalla, joka teki hänestä kansainvälisen menestyksen. Pajtim Statovci puolestaan tuo suomalaiseen kirjallisuuteen maahanmuuttajan näkökulman, joka on rikastanut koko kenttää. Tuomas Kyrö taas on osoittanut, että yhteiskunnallinen romaani voi olla samalla myös hauska – Mielensäpahoittaja-sarja on tästä hyvä esimerkki.
Nämä kirjailijat julkaisevat sekä kovakantisina että pokkareina, ja moni teos ilmestyy nykyään myös äänikirjana ja e-kirjana samaan aikaan painetun version kanssa. Formaattien moninaisuus helpottaa lukemisen sovittamista arkeen, oli kyse sitten työmatkasta tai iltalukemisesta.
Elämäkerrat, muistelmat ja tietokirjallisuus kotimaisilta tekijöiltä
Kaunokirjallisuuden rinnalla suomalainen tietokirjallisuus ja omaelämäkerrallinen kirjoittaminen elävät vahvaa kautta. Urheilijoiden, muusikoiden ja poliitikkojen muistelmat myyvät hyvin, mutta myös kirjallisemmat elämäkerrat ovat löytäneet yleisönsä.
Moni lukija yllättyy siitä, kuinka paljon suomalaista tietokirjallisuutta julkaistaan vuosittain – historiasta luonnontieteisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Jos elämäkerrat ja henkilöhistoria kiinnostavat, kannattaa tutustua kokoavaan artikkeliin elämäkerroista ja muistelmista, jossa käydään läpi kiinnostavimpia henkilötarinoita.
Mistä löydät uusia suomalaisia kirjailijoita – kirjamessut ja kirjakaupat
Paras tapa löytää uusia kotimaisia tekijöitä on seurata kustantajien syksyn ja kevään julkaisulistoja sekä vierailla kirjamessuilla. Suomessa järjestetään useita kirjamessuja ympäri vuoden, ja niillä pääsee usein kuulemaan kirjailijoita itseään sekä löytämään teoksia, jotka eivät vielä ole nousseet bestseller-listoille.
Kirjamessuilla myös pienemmät ja riippumattomat kustantamot pääsevät esiin, mikä tekee tapahtumista erinomaisen paikan löytää jotain uutta valtavirran ulkopuolelta. Tarkempaa tietoa tapahtumista ja niiden ajankohdista löytyy artikkelista kirjamessuista Suomessa.
Paikallinen kirjakauppa on toinen hyvä väylä: monissa liikkeissä henkilökunta osaa suositella juuri kotimaisia uutuuksia, ja hyllyjärjestelyssä suomalainen kirjallisuus on usein nostettu näkyvästi esiin erityisesti syyskaudella, jolloin suurin osa vuoden uutuuksista julkaistaan.
UKK – usein kysyttyä suomalaisista nykykirjailijoista
Mistä suomalaisen nykykirjallisuuden lukeminen kannattaa aloittaa?
Hyvä lähtökohta on valita oman kiinnostuksen mukainen lajityyppi: dekkarista kiinnostuneelle esimerkiksi Antti Tuomainen tai Max Seeck, yhteiskunnallisesta romaanista kiinnostuneelle Kari Hotakainen tai Katja Kettu. Yksittäisen palkitun teoksen sijaan kannattaa lukea muutama saman kirjailijan kirja, jotta tyyliin pääsee kunnolla kiinni.
Onko suomalainen nykykirjallisuus aina raskasta ja synkkää?
Ei. Tämä on yksi yleisimmistä ennakkoluuloista. Kotimaisesta tarjonnasta löytyy yhtä lailla huumoripitoista proosaa, vauhdikkaita trillereitä ja kevyempää viihdekirjallisuutta kuin painavampaa yhteiskunnallista kerrontaa.
Kannattaako suomalaisia nykykirjailijoita lukea painettuna vai äänikirjana?
Molemmat toimivat hyvin, ja valinta riippuu lukutottumuksista. Murretta ja puhekieltä paljon käyttävät teokset, kuten Rosa Liksomin tuotanto, voivat avautua äänikirjana jopa uudella tavalla, kun kieltä pääsee kuulemaan ääneen luettuna.
Yhteenveto
Suomalainen nykykirjallisuus tarjoaa nykyään yhtä paljon vaihtoehtoja kuin kansainvälinen kirjamarkkina – dekkareista yhteiskunnallisiin romaaneihin ja elämäkertoihin. Paras tapa löytää itselle sopiva kirjailija on kokeilla rohkeasti eri lajityyppejä ja seurata sekä kustantajien julkaisuja että paikallisia kirjamessuja.
Kun seuraavan kerran mietit lukulistaasi, anna kotimaiselle kirjallisuudelle tilaa – todennäköisesti löydät sieltä äänen, joka puhuttelee juuri sinua.
