Vuoden lukuhaaste kuulostaa tammikuussa innostavalta, mutta usein se hiipuu jo maaliskuussa, kun tavoitteesta tulee velvollisuus. Tämä artikkeli on tarkoitettu lukijalle, joka haluaa lukea enemmän ilman, että lukuhaasteesta tulee uusi työlista. Kun tavoitteen asettaa oikein, lukeminen lisääntyy luontevasti ja ilo säilyy joulukuuhun asti.
Mitä lukuhaaste käytännössä tarkoittaa
Lukuhaaste on lukutavoite, jonka lukija asettaa itselleen yhdeksi vuodeksi. Tavallisin muoto on määrätavoite, esimerkiksi 12, 24 tai 52 kirjaa vuodessa. Lukumäärää seurataan usein Goodreadsissa tai StoryGraphissa.
Toinen suosittu muoto on teemahaaste. Suomessa tunnetuin on Helmet-kirjastojen vuosittainen lukuhaaste. Sen listan kohdat ohjaavat lukemaan esimerkiksi tietystä maasta, tietyltä aikakaudelta tai itselle vieraasta kirjallisuuslajista. Teemahaaste ei mittaa vauhtia. Sen tarkoitus on laajentaa lukemista.
Ero on olennainen. Määrätavoite palkitsee nopeudesta, teemahaaste uteliaisuudesta. Suorituspaineet syntyvät lähes aina juuri määrätavoitteesta.
Miksi lukutavoite alkaa painaa
Ensimmäiset viikot sujuvat yleensä hyvin. Sitten vastaan tulee 600-sivuinen historiallinen romaani, kiireinen työjakso tai flunssa, ja sovellus ilmoittaa, että lukija on ”4 kirjaa jäljessä”. Siitä eteenpäin kirjaa ei enää valita sen perusteella, mikä kiinnostaa, vaan sen perusteella, mikä on nopea lukea.
Kirjakaupoissa tämä näkyy tuttuna ilmiönä. Syksyllä asiakas hakee ”jotain ohutta” saadakseen haasteen kasaan, vaikka hyllyssä odottaa juuri se Sofi Oksasen tai Pajtim Statovcin uutuus, jota hän on odottanut koko vuoden. Tavoite on alkanut ohjata lukemista väärään suuntaan.
Yleinen myytti on, että kirjojen määrä kertoo lukijan tasosta. Se ei kerro. Lukija, joka lukee vuodessa kahdeksan kirjaa ja palaa niihin ajatuksissaan vielä vuosia myöhemmin, saa lukemisesta usein enemmän kuin se, joka lukee 80 kirjaa ja unohtaa puolet niistä kuukaudessa.
Lukuhaasteen tavoitteet, jotka kestävät koko vuoden
Kokenut lukija aloittaa katsomalla edellistä vuotta eikä toiveitaan. Jos edellisenä vuonna luettuja kirjoja kertyi kymmenen, 50 kirjan tavoite on lähes varma pettymys. Hyvä nyrkkisääntö on lisätä toteutuneeseen määrään 20-30 prosenttia. Kymmenestä kirjasta päästään silloin 12-13 kirjaan.
Tavoitteen voi rakentaa viidessä vaiheessa:
1. Laske edellisen vuoden toteutunut määrä ja aseta tavoite vain hieman sen yläpuolelle.
2. Lisää yksi laadullinen tavoite, esimerkiksi yksi kotimainen klassikko, yksi runokokoelma tai yksi käännöskirja Aasiasta.
3. Jätä tilaa vapaavalinnaisille kirjoille. Kolmasosa listasta saa olla mitä tahansa.
4. Sovi itsesi kanssa keskeyttämisestä. Jos kirja ei 50-80 sivun jälkeen vedä, sen saa jättää kesken.
5. Tarkista tilanne kesäkuussa ja muuta tavoitetta tarvittaessa ilman syyllisyyttä.
Seurannassa auttaa yksinkertainen lukupäiväkirja ja luettujen kirjojen kirjaaminen. Kun kirjasta jää muistiin pari lausetta ja yksi lainaus, vuoden lopussa on muutakin kuin numero sovelluksessa.
Joskus määrätavoite kannattaa jättää kokonaan pois. Pikkulapsiperheessä, opintojen loppusuoralla tai raskaana elämänvaiheena tavoite ”luen joka ilta 15 minuuttia” toimii paremmin kuin mikään kirjamäärä.
Äänikirjat, novellit ja sarjakuvat kuuluvat haasteeseen
Myytti numero kaksi: äänikirja ei ole ”oikeaa lukemista”. Tarinan, rakenteen ja kielen omaksuminen tapahtuu myös kuunnellessa. Kuunteleminen vaatii keskittymistä eri tavalla, mutta se ei tee kokemuksesta vähempiarvoista. Työmatkalla Tampereelta Helsinkiin ehtii kuunnella edestakaisin noin kolme tuntia, mikä on tavallisen romaanin kolmannes.
Sama koskee sarjakuvaromaaneja, mangaa ja runokokoelmia. Ne eivät ole oikoteitä, vaan omia kirjallisuuslajejaan. Jos haasteen tarkoitus on lukea monipuolisemmin, niiden pois jättäminen tekee haasteesta kapeamman.
Kiireiseen arkeen sopivat erityisesti novellikokoelmat ja muu lyhyt proosa. Yhden novellin ehtii lukea illalla 20 minuutissa, ja kokonainen kokoelma kertyy parissa viikossa ilman tunnetta siitä, että pitäisi kiirehtiä.
Hinnoilla ei tarvitse rajoittaa haastetta. Pokkari maksaa yleensä 10-15 €, kovakantinen uutuusromaani 30-35 € ja käytetty kirja antikvariaatissa usein 3-8 €. Kirjasto on maksuton, ja äänikirjapalvelun kuukausimaksu on samaa luokkaa kuin yksi uusi kovakantinen kirja.
Yleisimmät virheet lukuhaasteessa
Ensimmäinen virhe on liian kova tavoite. Tavoite asetetaan sen lukijan mukaan, joka lukija haluaisi olla, eikä sen mukaan, joka hän on. Tuloksena on häpeää lokakuussa.
Toinen virhe on kirjojen valitseminen sivumäärän perusteella. Kun 150-sivuiset kirjat alkavat tuntua houkuttelevilta vain siksi, että ne ovat lyhyitä, haaste on kääntynyt itseään vastaan. Paksu tiiliskivi, esimerkiksi Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogia, voi olla vuoden tärkein lukukokemus, vaikka se olisi haasteessa ”vain yksi kirja”.
Kolmas virhe on julkinen vertailu. Somessa näkyvät 100 kirjan vuodet saavat oman tavoitteen näyttämään vaatimattomalta. Kaikki eivät kuitenkaan kerro, kuinka moni niistä kirjoista oli ohuita, kuunneltu 1,5-kertaisella nopeudella tai luettu puoliksi.
Lukupiiri ja kirjakauppa haasteen tukena
Yksin asetettu tavoite unohtuu helposti, mutta yhteinen ei. Lukupiiri antaa rytmin, yleensä yhden kirjan 4-6 viikossa, ja sen ansiosta kirjoja tulee luettua myös omien suosikkilajien ulkopuolelta. Vinkkejä sopivan ryhmän löytämiseen on artikkelissa kirjakerhot ja lukupiirit Suomessa.
Paikallinen kirjakauppa on aliarvostettu apu. Kun kirjakauppiaalle kertoo, että haasteeseen puuttuu vielä vaikkapa käännöskirja Afrikasta tai kotimainen esikoisteos, hänellä on yleensä 2-3 ehdotusta saman tien. Algoritmi ei pysty samaan.
Helsingin Kirjamessut lokakuussa ja pienemmät alueelliset kirjatapahtumat ovat hyvä hetki tarkistaa tilanne. Messuilla kuullun kirjailijahaastattelun jälkeen tuntemattomaltakin vaikuttava kirja saattaa nousta seuraavaksi luettavaksi.
UKK
Kuinka monta kirjaa lukuhaasteeseen kannattaa asettaa?
Hyvä lähtökohta on edellisen vuoden toteutunut määrä, johon lisätään 20-30 prosenttia. Jos aiempaa lukuhistoriaa ei ole, 12 kirjaa eli yksi kuukaudessa on realistinen ensimmäinen tavoite.
Lasketaanko äänikirjat ja kesken jätetyt kirjat lukuhaasteeseen?
Äänikirjat lasketaan, koska ne ovat täysipainoinen tapa kokea kirja. Kesken jätetyistä kirjoista jokainen päättää itse. Monet merkitsevät ne erikseen, jolloin päätös jättää kirja kesken ei tunnu epäonnistumiselta.
Mitä tehdä, jos lukuhaaste jää vuoden puolivälissä pahasti jälkeen?
Tavoitetta pienennetään tai se vaihdetaan laadulliseksi, esimerkiksi ”luen syksyllä kaksi kirjaa, joita olen pitkään halunnut lukea”. Haaste on lukijaa varten, ei toisin päin.
Lukemisen ilo ennen lukumäärää
Toimiva lukuhaaste on kevyt runko eikä tuomari. Kun tavoite perustuu toteutuneeseen lukemiseen ja keskeyttäminen on sallittua, haaste tukee lukemista eikä kilpaile sen kanssa. Kun tavoitteesta jättää tilaa myös äänikirjoille, novelleille ja sarjakuville, se kestää kiireisemmänkin vuoden. Kun joulukuussa katsoo taaksepäin, mittarina kannattaa käyttää sitä, mitkä kirjat jäivät mieleen, eikä sitä, montako niitä oli.