Painetun kirjan ja e-kirjan ympäristövaikutus kiinnostaa lukijaa, joka haluaa lukea paljon mutta kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Ratkaisu riippuu siitä, kuinka paljon luet, kuinka kauan pidät laitteesi ja mitä kirjalle tapahtuu luetuksi tulemisen jälkeen. Tästä artikkelista näet, missä kohdassa e-kirja alkaa olla ympäristölle parempi vaihtoehto ja milloin pokkari tai kirjaston kovakantinen jättää pienemmän jäljen.
Mistä kirjan hiilijalanjälki syntyy
Painetun kirjan päästöistä suurin osa syntyy paperin valmistuksessa. Massanvalmistus vaatii paljon energiaa ja vettä, ja painaminen, sidonta, kuljetukset sekä varastointi tuovat lisää päästöjä. Kansainvälisissä elinkaarilaskelmissa yhden kirjan hiilijalanjälki on yleensä arvioitu noin 1-3 kilogrammaksi hiilidioksidiekvivalenttia. Ero johtuu sivumäärästä, paperilaadusta ja siitä, lasketaanko mukaan myymättä jääneet kappaleet.
Myymättömät kappaleet unohtuvat helposti. Kustantaja painaa usein enemmän kuin myy, ja osa painoksesta päätyy lopulta makuloitavaksi eli silputuksi. Silloin jokaisen myydyn kirjan osuus päästöistä kasvaa. Pienessä kielialueessa, kuten Suomessa, painosmäärät ovat maltillisia, joten hyvin mitoitettu painos on ympäristön kannalta tärkeämpi kuin moni arvaa.
E-kirjan tilanne on päinvastainen. Yksittäinen tiedosto ei juuri kuormita ympäristöä, mutta lukulaitteen valmistus kuormittaa. Akku, piirilevyt, näyttö sekä harvinaiset metallit ja niiden louhinta muodostavat suurimman osan laitteen elinkaaren päästöistä. Arviot vaihtelevat laitteesta ja tutkimuksesta riippuen muutamista kymmenistä yli sataan kilogrammaan hiilidioksidiekvivalenttia.
Painetun kirjan ja e-kirjan ympäristövaikutus käytännön lukijalle
Kun laitteen valmistuksen päästöt jaetaan luettujen kirjojen kesken, saadaan niin sanottu takaisinmaksupiste. Eri laskelmissa lukulaitteen on arvioitu korvaavan valmistuksensa päästöt, kun sillä on luettu noin 20-100 kirjaa, jotka muuten olisi ostettu uusina paperisina. Vaihteluväli on suuri, koska laskelmien oletukset eroavat toisistaan.
Otetaan esimerkiksi lukija, joka lukee dekkareita ja historiallisia romaaneja noin kaksi kuukaudessa. Hänelle kertyy vuodessa 20-25 kirjaa. Jos hän ostaa Koboon, Kindleen tai PocketBookiin ja käyttää laitetta 4-6 vuotta, takaisinmaksupiste ylittyy selvästi. Toinen lukija lukee viisi kirjaa vuodessa lomamatkoilla, ja hänen laitteensa jää pöytälaatikkoon kolmeksi vuodeksi. Hänelle e-kirja on käytännössä ympäristön kannalta huonompi vaihtoehto.
Ammattilainen katsoo siis ensin lukumäärää ja laitteen käyttöikää, vasta sen jälkeen formaattia. E-kirjan ja paperin muista eroista, kuten lukumukavuudesta ja hinnoista, kerrotaan tarkemmin artikkelissa e-kirjojen eduista ja haitoista.
Myytti: e-kirja on aina vihreämpi valinta
Yleinen oletus on, että digitaalinen lukeminen säästää aina puita ja siksi myös ilmastoa. Väite pitää paikkansa vain tietyin ehdoin. Jos e-kirjoja luetaan puhelimella tai tabletilla, joka olisi joka tapauksessa hankittu, lisäkuormitus on pieni. Erillinen lukulaite, joka vaihdetaan uuteen kahden vuoden välein uusimman mallin perässä, voi kuitenkin aiheuttaa enemmän päästöjä kuin hyllyllinen pokkareita.
Myytissä unohtuu myös se, että suomalaisen kirjapaperin raaka-aine tulee usein sertifioiduista metsistä. FSC- tai PEFC-merkintä kirjan takasivulla kertoo, että kuitu on peräisin valvotusti hoidetuista metsistä. Merkintä ei tee kirjasta päästötöntä, mutta hakkuiden vastuullisuudessa ero merkitsemättömään paperiin on todellinen.
Kirjaa ei myöskään kannata pitää kertakäyttötuotteena. Hyväkuntoinen kovakantinen kestää kymmeniä lukukertoja, ja jokainen uusi lukija pienentää lukukertaa kohden laskettua jalanjälkeä.
Kirjasto, antikvariaatti ja kierto muuttavat laskelman
Ympäristön kannalta tehokkain kirja on se, jonka moni lukee. Suomen yleiset kirjastot lainaavat vuosittain kymmeniä miljoonia teoksia, ja suosittu romaani voi kiertää kymmenillä lukijoilla ennen kuin se poistetaan kokoelmasta. Lukukertaa kohden laskettuna kirjastokirjan päästöt ovat silloin murto-osa omaksi ostetun kirjan päästöistä. Kirjaston ja oman hyllyn eroja käsitellään artikkelissa kirjojen lainaamisesta ja ostamisesta.
Antikvariaatista ostettu kirja on jo valmistettu, joten sen hiilijalanjälki on käytännössä maksettu. Käytetyn pokkarin hinta on usein 2-8 euroa, ja ostos jatkaa olemassa olevan kirjan elinkaarta. Kun oma hylly täyttyy, luettuja kirjoja kannattaa kierrättää eteenpäin eikä viedä niitä paperinkeräykseen. Vaihtoehtoja on koottu artikkeliin kirjojen kierrätyksestä ja lahjoittamisesta.
Äänikirjat ovat oma tapauksensa. Storytelin, BookBeatin ja Nextoryn kaltaisissa palveluissa suoratoisto kuluttaa sähköä datakeskuksissa, mutta yhden kuuntelutunnin kuormitus on pieni verrattuna laitteen valmistukseen. Puhelimella kuunteleva lukija ei siis lisää jalanjälkeään merkittävästi, jos puhelin olisi hankittu muutenkin.
Yleisimmät virheet ympäristöystävällisessä lukemisessa
Ensimmäinen virhe on hankkia lukulaite ympäristösyistä ja lukea sillä vain muutama kirja. Jos lukutahti on alle kymmenen kirjaa vuodessa, kirjasto on lähes aina ympäristön kannalta parempi vaihtoehto.
Toinen virhe on vaihtaa toimiva laite uuteen liian aikaisin. Värinäyttö tai hieman parempi valaistus ei tee lukemisesta ympäristöystävällisempää. Kokenut lukija käyttää laitettaan, kunnes akku tai näyttö todella pettää, ja vie vanhan laitteen elektroniikkakierrätykseen.
Kolmas virhe on ostaa uutena kirja, jonka lukee vain kerran ja jättää hyllyyn. Jos kirjaan ei aio palata, kirjaston laina tai käytetty kappale palvelee samaa tarkoitusta pienemmällä kuormituksella.
Näin valitset itsellesi sopivan tavan lukea
Arvioi ensin oma vuotuinen lukumääräsi rehellisesti, esimerkiksi viime vuoden lukupäiväkirjan tai kirjaston lainahistorian perusteella. Päätös helpottuu, kun luvut ovat tiedossa:
Yli 20 kirjaa vuodessa: pitkäikäinen lukulaite ja kirjaston e-kirjapalvelut ovat vahva yhdistelmä.
10-20 kirjaa vuodessa: kirjasto, käytetyt kirjat ja satunnainen uusi ostos ovat tasapainossa.
Alle 10 kirjaa vuodessa: paperikirja kirjastosta tai antikvariaatista on yleensä paras valinta.
Kuvitetut tietokirjat ja lastenkirjat: paperi on käytännössä ainoa järkevä formaatti, joten panosta kiertoon.
Tässä on yksi poikkeus. Jos tarvitset paljon englanninkielistä tai hyvin erikoistunutta kirjallisuutta, joka pitäisi muuten tilata ulkomailta yksittäisinä lähetyksinä, e-kirja säästää myös kuljetuksen päästöt.
UKK
Kuinka monta kirjaa lukulaitteella pitää lukea, jotta se on paperia ympäristöystävällisempi?
Arviot vaihtelevat noin 20 ja 100 kirjan välillä laitteesta ja laskutavasta riippuen. Mitä pidempään laitetta käytät, sitä aikaisemmin raja ylittyy.
Onko pokkari ympäristöystävällisempi kuin kovakantinen kirja?
Pokkarissa on vähemmän materiaalia, joten sen valmistuksen päästöt ovat yleensä pienemmät. Kovakantinen kestää kuitenkin enemmän lukukertoja, joten pitkään kiertävänä kirjastokirjana se voi olla lukukertaa kohden yhtä hyvä tai parempi.
Kuormittaako äänikirjan kuuntelu ympäristöä?
Suoratoisto kuluttaa jonkin verran sähköä, mutta yhden kirjan kuuntelun kuormitus on pieni. Suurin vaikutus syntyy laitteesta, joten olemassa olevalla puhelimella kuuntelu on kevyt vaihtoehto.
Ratkaisevaa on, kuinka moni kirjan lukee
Kun vertaat painettua kirjaa ja e-kirjaa ympäristön kannalta, katso ensin lukukertojen määrää. Yksi paljon luettu lukulaite ja kymmeniä kertoja lainattu kirjastokirja ovat molemmat hyviä valintoja. Laatikkoon unohtunut laite ja kerran luettu uusi kovakantinen eivät ole. Käytä laitteitasi pitkään, suosi kirjastoa ja käytettyjä kirjoja ja laita luetut kirjat kiertoon. Näin lukemisen jalanjälki pysyy pienenä formaatista riippumatta.