
Minna Canth on monelle tuttu koulun äidinkielen tunneilta, mutta harva on lukenut hänen näytelmiään tai novellejaan aikuisena. Tämä artikkeli on lukijalle, joka haluaa ymmärtää, miksi Minna Canth on yhä suomalaisen kirjallisuuden kulmakivi ja miten hänestä alkanut naiskirjailijoiden perinne jatkuu Maria Jotunista Sofi Oksaseen. Lopussa on konkreettinen lukujärjestys, jonka avulla perinteeseen pääsee kiinni ilman, että ensimmäinen kirja jää kesken.
Kuka Minna Canth oli ja miksi hän on yhä ajankohtainen
Minna Canth syntyi Tampereella 19. maaliskuuta 1844 ja kuoli Kuopiossa vuonna 1897. Hän jäi leskeksi seitsemän lapsen kanssa ja piti samalla Kuopiossa kauppaa, josta perhe sai elantonsa. Kirjoittaminen tapahtui kaiken tämän ohessa.
Canthin syntymäpäivä on nykyään liputuspäivä, Minna Canthin päivä eli tasa-arvon päivä. Hänen kirjailijanuransa ei kuitenkaan ollut vain symboli. Hän toi suomenkieliselle näyttämölle aiheita, joista ei ollut tapana puhua: naimisissa olevan naisen oikeudettomuuden, köyhyyden, alkoholin ja lapsensurman.
Työmiehen vaimo (1885) herätti kohun, koska se näytti, miten lain mukaan aviomies sai juoda vaimonsa ansiot. Anna Liisa (1895) taas on psykologisesti tarkka näytelmä nuoresta naisesta, joka on salannut lapsensa kuoleman. Proosan puolelta kannattaa tutustua pienoisromaaneihin Hanna ja Köyhää kansaa, jotka ovat pituudeltaan sopivia yhden illan luettavaksi.
Myytti: Canth kirjoitti vain synkkää saarnaavaa realismia
Yleinen käsitys on, että Canthin teokset ovat raskaita yhteiskunnallisia pamfletteja, joissa henkilöt ovat vain aatteiden äänitorvia. Tämä pitää paikkansa korkeintaan osittain. Varhainen komedia Murtovarkaus ja myöhempi Papin perhe osoittavat, että Canth osasi kirjoittaa terävää dialogia ja huumoria.
Papin perhe käsittelee sukupolvien välistä kuilua tavalla, joka tuntuu yllättävän tutulta jokaisesta, joka on riidellyt vanhempiensa kanssa arvoista. Lukupiireissä juuri tämä näytelmä synnyttää usein vilkkaimman keskustelun, koska kumpikaan osapuoli ei ole täysin oikeassa.
Naiskirjailijoiden perinne Suomessa Canthin jälkeen
Canth ei ollut ensimmäinen suomalainen naiskirjailija. Ruotsiksi kirjoittanut Fredrika Runeberg julkaisi historiallisia romaaneja jo 1850-luvulla. Canth oli kuitenkin ensimmäinen, joka teki suomenkielisestä kirjallisuudesta keskustelun areenan, ja hänen jälkeensä naiskirjailijoiden linja on ollut katkeamaton.
Maria Jotuni jatkoi realismia mutta riisui siitä moralismin. Novellikokoelma Arkielämää (1909) ja postuumisti vuonna 1963 julkaistu romaani Huojuva talo kuuluvat kotimaisen proosan kovimpaan ytimeen. Aino Kallas toi mukaan balladimaisen tyylin, ja Sudenmorsian (1928) on yhä luetuimpia teoksia hänen tuotannostaan.
Modernismin murros kulki pitkälti naisten kautta. Edith Södergran julkaisi esikoiskokoelmansa Dikter vuonna 1916, ja hänen vapaamittainen runoutensa vaikutti koko pohjoismaiseen lyriikkaan. Hella Wuolijoki kirjoitti Niskavuori-näytelmänsä aluksi miesnimimerkillä Juhani Tervapää, mikä kertoo paljon aikakauden asenteista.
Sotien jälkeen linjaa jatkoivat muun muassa Eeva Joenpelto, Eeva Kilpi ja Märta Tikkanen, jonka Vuosisadan rakkaustarina (1978) on edelleen yksi suomenruotsalaisen kirjallisuuden puhutuimmista teoksista. Tove Janssonin aikuisille kirjoitettu proosa kuuluu samaan perinteeseen, vaikka hänet tunnetaankin ensisijaisesti muumeista.
Nykykirjailijat, jotka kantavat perintöä eteenpäin
Canthin teemat – vallankäyttö, naisen keho ja yhteiskunnan sokeat pisteet – näkyvät selvästi nykykirjallisuudessa. Sofi Oksasen Puhdistus voitti Finlandia-palkinnon vuonna 2008 ja käsittelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa historiallista taustaa vasten. Pirkko Saisio sai Finlandian vuonna 2003 Punaisesta erokirjasta.
Lajityyppien rajat ovat myös venyneet. Johanna Sinisalo voitti Finlandian 1997 teoksella Ennen päivänlaskua ei voi, ja Emmi Itärannan Teemestarin kirja (2012) toi naiskirjailijat suomalaisen scifin kärkeen. Laajemman kuvan saa artikkelista suomalaiset nykykirjailijat, jossa käydään läpi tämän päivän kotimaisia nimiä.
Näin pääset alkuun: lukujärjestys aloittelijalle
Kokenut kirjakauppias ei suosittele aloittamaan Canthia raskaimmasta päästä. Toimivampi järjestys etenee lyhyestä ja helposta kohti vaativampaa:
1. Canthin pienoisromaani Hanna – noin 100 sivua, selkeä juoni.
2. Näytelmä Anna Liisa – näytelmänä nopea lukea, tunnelataus kova.
3. Maria Jotunin Arkielämää – lyhyitä novelleja, hyvä silta 1900-luvulle.
4. Aino Kallaksen Sudenmorsian – tiivis ja tunnelmallinen.
5. Yksi nykyteos, esimerkiksi Oksasen Puhdistus, vertailukohdaksi.
Canthin teokset ovat tekijänoikeusvapaita, joten ne löytyvät ilmaisina e-kirjoina esimerkiksi Project Gutenbergista. Uudet painetut laitokset maksavat pokkarina tyypillisesti 10-20 €. Vanhoja Kootut teokset -niteitä kannattaa etsiä antikvariaateista, joissa yksittäisiä osia löytyy usein muutamalla eurolla. Ensipainokset ja signeeratut kappaleet ovat asia erikseen, ja niiden hinnat vaihtelevat kunnon mukaan huomattavasti.
Yleisimmät virheet naiskirjailijoiden klassikoihin tutustuessa
Liian pitkä aloitus. Moni tarttuu ensimmäiseksi Huojuvaan taloon, jossa on yli 500 sivua. Jotunin tyyli aukeaa paremmin novelleista, ja romaani palkitsee vasta, kun kirjailijan ääni on tuttu.
Pelkkä lukeminen ilman kontekstia. Työmiehen vaimo tuntuu nykylukijasta oudolta, jos ei tiedä, että naimisissa oleva nainen oli 1800-luvun Suomessa oikeudellisesti miehensä holhouksessa. Lyhyt taustatieto ennen lukemista muuttaa koko kokemuksen.
Näytelmien ohittaminen. Canthin parhaat teokset ovat näytelmiä, ja moni jättää ne lukematta, koska draaman lukeminen tuntuu vieraalta. Näytelmä etenee kuitenkin repliikeistä nopeasti, ja Anna Liisan lukee yhdessä illassa.
UKK
Mikä on Minna Canthin tunnetuin teos?
Tunnetuin on näytelmä Työmiehen vaimo (1885), joka nosti esiin naimisissa olevan naisen oikeudettoman aseman. Kirjallisesti monet pitävät kuitenkin Anna Liisaa (1895) hänen kypsimpänä työnään.
Mistä Minna Canthin kirjoja voi ostaa?
Uusia painoksia saa yleisistä kirjakaupoista, ja vanhoja laitoksia löytyy antikvariaateista edullisesti. Koska teokset ovat tekijänoikeusvapaita, ne ovat saatavilla myös ilmaisina e-kirjoina.
Kuka on Minna Canthin jälkeen tärkein suomalainen naiskirjailija?
Yhtä vastausta ei ole, mutta Maria Jotunia pidetään usein Canthin luontevana seuraajana realismin linjalla. Runoudessa vastaava asema on Edith Södergranilla.
Canthista tähän päivään – mistä aloittaa
Naiskirjailijoiden perinne Suomessa on noin 150 vuoden mittainen jatkumo, joka ulottuu Kuopion kauppiaasta Finlandia-voittajiin. Helpoin tapa päästä siihen sisälle on lukea yksi lyhyt Canthin teos ja yksi nykyromaani peräkkäin ja verrata, mitkä kysymykset ovat yhä auki. Laajemman kuvan kotimaisesta kaanonista saa artikkelista kotimaiset klassikot Kivestä Waltariin, ja Canth sopii luontevasti saman lukulistan kärkeen.